Pohjustamisen kauheudesta ;)

Nyt kun kerran heräsin hyvästä (? selkäkipu, onks se hyvä syy?) syystä voisin avautua ja kertoa teille salaisuuden.. mitä ei kovin moni meikkibloggari varmaan tunnustakaan.

Eli.

Lähestulkoon inhoan kaikenlaisia pohjustajia. Mä en ole välttämättä mitenkään pikkutarkka otteissani, tai sitten toteutan hommat toisella tapaa ja kerrostelen/häivyttelen tarpeen mukaan ym. mutta yleisesti ottaen en tykkää yhtään erilaisista silmämeikinpohjustajista. Ne on lähes poikkeuksetta kauheita ja hyödyttömiä. UDPP:lle annan tilaisuuden, koska kokeiluja on takana vain yksi eikä se ollut kovin huono, mutta esimerkiksi Lumenen silmämeikinpohjustaja on ihan kuraa.

En mä ihan ilman pohjatuotteita toki meikkaa, jos lähden ulos ovesta niin että on meikkiä naamassa on siinä yleensä meikkivoidetta tms. ja se on sitten myös luomilla, mutta usein se riittääkin, tai jos jostain syystä olen jättänyt sen väliin laitan luomille peitevoidetta tai valokynää koska silmänympärykseni eivät ole kovin viehättävän näköiset luonnostaan (katkenneita verisuonia täynnä, usein punertavat jne. valvominen, sairastelu ja epäsäännölliset elämäntavat tekevät kyllä tehokkaasti tehtävänsä) niin ylä kuin alapuolikin. Puuteria en käytä aina, joskus kylläkin. Mutta tosiaan, sillä sipuli, ja ihan hyvin on meikit pysyneet aina.

Sen sijaan koen voidemaiset luomivärit ja sen valokynän oikein hyödylliseksi. Etenkin niissä meikeissä joissa halutaan värejä erottumaan selvemmin, hohtamaan tai väriä syvemmäksi, väri toki kannattaa valita lähelle käytettävää luomiväriä, itse monesti valkkaan jonkun vähän erilaisen niin meikistä tulee kiinnostavampi.

Mutta sekä yllämainittujen että varsinaisten perimmäinen ongelma mielestäni onkin ehkä se, että en tykkää siitä pinnasta jolle sen jälkeen pitäisi meikkiä työstää. Toisia se helpottaa, mutta itse mallaan meikin mielummin ns. todellisen luomen mukaan, ja se asettuu paikalleen luonnollisemmin, kuin jos pinta on silotettu ja pohjustettu eri aineilla. Riippuu tietysti tilanteesta, jotain fantasiameikkiä työstäessä ne tietysti helpottaa kummasti. Pinnasta tulee myös tietyllä tapaa kova ja ns. ryppyinen jolloin meikki ei näytä niin kauniilta, ja vaikka sävyt ja hohto erottuu paremmin erottuu myös kuivahtanut pohja ja mahdollinen pohjan epätasaisuus ja sellainen.. juonteisuus tms. millä en tarkoita nyt siis ryppyisyyttä, vaan sitä, että pinta näyttää siltä että jos sitä kopauttaa hiukan kynnen kärjellä koko meikki tippuu pois. Saittekohan nyt ollenkaan tarkoitustani selville tästä :)

Pääsääntöisesti myös kaikki vähänkin kostea ja tahmea sopii sävyjä korostamaan, huulikiillosta kosteusvoiteisiin. Tuota huulikiiltokikkaa olen tainnut mainostaa eri paikoissa moneen otteeseen vuosien varrella, mutta pidän siitä tiukasti kiinni edelleenkin, ja huulikiilto on sellainen vekkuli että juhla/bilemeikissä se tuo vielä paremman tuloksen kuin yksikään kokeilemani voidemainen luomari. :)

Se Nailetc:n tilaus ei vieläkään ole tullut, nyyh. Aikaa ei sikäli ole vielä kauheasti kulunut mutta enhän mä tietenkään malta odottaa! Odottavan aika on pitkä ikuisuus.

Nyt mä lähden tekemään pikku venyttelyt ja yrittämään sitä unta uudemman kerran :)

edittiä: Muutin ulkoasua mieleisemmäksi, ihan täydellinen se ei ole vieläkään mutta ehkä jonain päivänä..